Kompassissa koettua 2026
Jäsentilaisuudessa 25.3. klo 14-16 Professori Helena Ranta piti esityksen aiheesta Sotarikoksen ja rikokset ihmisyyttä vastaan – toteutuuko oikeus?
Helena Ranta on suomalainen oikeushammaslääkäri Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella. Hän sai professorin arvonimen vuonna 2006 ja hänet tunnetaan etenkin työstään uhrien tunnistamisessa konfliktialueilla ja onnettomuuspaikoilla.
Tarmo Ropponen esiintyi jäsentilaisuudessa 11.3. kevätkokouksen päätyttyä.
Tarmo Ropponen (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarmo_Ropponen) on suomalainen entinen Yleisradion tv-uutisten politiikan toimituksen toimittaja ja esimies.
Esitys jakaantui kolmeen osaa: henkilökohtainen elämä ja sen tapahtumat, haastattelunauhoite ja lopussa ”yksi hauska asia”. Esitys oli historiallinen ja hyvin mielenkiintoinen. Moni kuulijoista oli elänyt nuo ajat ja muistikuvia nousi esiin ja uusia faktoja ja kokemuksia.
Suurelle yleisölle Tarmo tuli tunnetuksi kauluspaidan käärityistä hihoista ja kädessään keltainen lyijykynä. Niistä tuli toimittaja Tarmo Ropposen tavaramerkkejä kun hän veti Ylen TV1:n vaalivalvojaisiltoja vuosikymmenien ajan – aina presidentinvaaleihin 2006 saakka. Ks. OKASin Facebooksivut.
Vuoden 2026 neljännessä jäsentilaisuudessa 25.2. TT Eero Junkkaala kertoi aiheesta Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta?
Arkeologia on avannut monia tosiasioita Raamatun osalta. Junkkaala on itse osallistunut arkeologisiin kaivauksiin parinakymmenenä kesänä ja todennut, että arkeologian ansiosta monia Raamattuun liittyviä asioita on pystytty todentamaan.
Eero Kalevi Junkkaala on suomalainen arkeologi, pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut yli viisikymmentä kirjaa, jotka käsittelevät Raamatun historiaa ja arkeologiaa, Raamatun tulkintaa, sekä elämänkatsomuksellisia ja hengellisiä teemoja.
Junkkaala edustaa maltillista viidesläisyyttä, jonka vuoksi hänen näkemyksensä ovat herättäneet poikkeuksellista kiinnostusta. Kotimaa nimesi Junkkaalan 100 merkittävimmän itsenäisyyden ajan kirkollisen vaikuttajan joukkoon Suomessa vuonna 2017.
Junkkaala uskoo sekä Raamatun luomiskertomukseen että evoluutioteoriaan eli hän on teistinen evolutionisti. (Wikipedia).
”Raamattu on Lähi-Idän massiivisin historiallinen dokumentti. Arkeologia ei voi todistaa kaikkea Raamatussa oikeaksi, mutta yleisvaikutelma on selvä: Raamatun kerronta perustuu historiallisiin tapahtumiin”. Näin opimme teologian tohtorin Eero Junkkaalan vieraillessa OKAS-jäsentilaisuudessa helmikuun lopulla. Hän luennoi aiheesta ”Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta”. Junkkaala on ollut mukana kaivauksilla Israelissa, jossa kaivetaan Raamatun maata. Raamattu on massiivisin kirjallinen lähde, faktatietoa, joka kuvaa tavallista elämää n. vuodesta 200 ennen Kristuksen syntymää aina vuoteen 0, eli vanhan testamentin aikaa. Näimme kuvan v. 1993 löydetystä kivestä, jossa oli kuningas Davidin nimi (Davidstela).
Toinen ajatuksia herättävä oli uutinen v. 1650 ekr tapahtuneesta meteoriitin putoamisesta maahan ja Sodoman ja Gomorran kaupunkien tuhosta. HS kirjoitti asiasta 13.10.2021.
Näimme kuvan Jeesuksen veneestä, Genesaretin järvestä esiin tulleesta veneestä.
Eero Junkkaala kertoi meille, miten arkeologiset löydöt ajoitetaan:
suhteellinen ajoitus ja/tai absoluuttinen ajoitus. Opimme, että maailmalla on päästy 11 000 vuoden päähän. Kirjoitustaito on jonkinlainen mittari: vuodesta 2000 ekr arvioidaan kirjoitustaidon syntyneen ja siirtymän esihistoriallisesta aikakaudesta historiallisen ajanlaskun alkaneen. Juutalaiset siirtyivät Israeliin n. v:n 1200 ekr.
Junkkaala on kirjoittanut yli 50 kirjaa, jotka käsittelevät Raamatun historiaa, arkeologiaa, Raamatun tulkintaa, sekä elämänkatsomuksellisia ja hengellisiä teemoja.
Muita historiallisia dokumentteja ovat esim. egyptiläiset, babylonialaiset, assyyrialiaiset, persialaiset ja kreikkalaiset piirtokirjoitukset ja tekstilöydöt. Vuoden 1200 ekr tienoilla. Maailman vanhin kaupunki on Jericho. (Facebook).
Vuoden 2026 kolmannessa jäsentilaisuudessa saimme kuulla Markku Veijalaisen kertomana Markku Veijalaisen noususta kuuluisaksi esiintyjäksi. Hannele Hankala-Rämä haastatteli Markkua em. aiheesta ja lopuksi Markku esitti kolme musiikkikappaletta, jotka ovat olleet maamerkkejä hänen urallaan. Kuvassa Hannele ja Markku.
“Se kirje muutti elämäni – uskallus ja oma-aloitteisuus kannattavat” summasi Markku Veijalainen Olarin kansallisten senioreiden jäsentapaamisessa. Hämeenlinnalainen Markku oli nuorena runopoika, jonka elämästä oma isä piti leikekirjaa 7 vuotiaasta lähtien. Hannele Hankala-Rämä haastatteli ammattilaisin ottein Markkua.
Markku kirjoitti jo murrosiässä omaa musiikkipalstaa ”Sävelradio” Hämeen Sanomissa ja kävi Hämeenlinnan lyseota. Yleisradio haki 60-luvun alkupuolella juontajaa nuorison musiikkiohjelmalle. Koska Markku ei ollut – omien sanojensa mukaan – paras, mutta ainoa hän sai paikan. Sittemmin Markku on työskennellyt Radio 1:n toimitusjohtajana sekä Avun ja Katson päätoimittajana. Hän on kirjoittanut mm. teoksen Kivisydän, joka kertoo hänen koulutovereistaan Irwin Goodmanista ja Veksi Salmesta.
Kuten Markku kertoi, jokainen kavereista kävi koulua omalla tavallaan. Markku jäi Beatles-poikien takia luokalleen. Hän kertoi hauskan tarinan, Kuinka hän oli yhdessä prinsessa Margaretin kanssa Lontoossa Beatles-filmin ensi illassa ...
Markku tuotti veloituksetta OKASin Räppileidien koronaräpin koronavuonna 2020. Räppileidit kuittasivat velkansa ja antoivat lupaamansa täytekakun Markulle.
Hannele Hankala-Rämä: Olipa ihana nostalginen hyvän mielen iltapäivä. Kaikki me seniorit nuorennuimme muistelemaan nuoruuttamme Beatlesien ja Veijalaisen seurassa. Tällaisilla tilaisuuksilla on tärkeä paikkansa ilontuojana meille senioreille. Kahden viikon päästä taas jotakin muuta
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vuoden 2026 ensimmäisen jäsentilaisuuden esitelmän aiheena oli lapsifaarao Tutankhamon, joka eli vuosina 1341 – 1322 ennen ajanlaskumme alkua. Hän hallitsi vain 10 vuotta, mutta hänen vuonna 1922 löydetty hautansa ja sen sisältämät aarteet tekevät hänestä merkittävän, näin kertoi vieraamme FM Helena Tigonen.
Haudan löysi englantilainen piirtäjä, amatööriarkeologi ja antiikkilöytöjen tarkastaja Howard Carter. Toimintaa rahoitti lordi Carnovron, joka kuoli muutama kuukausi haudan löydön jälkeen.
Tutankhamonin isä faarao Akhenaton (tai Eknaton) ja hänen vaimonsa Nefertiti kannattivat yksijumalaista uskontoa, joka palvoi Atonia, auringon jumalaa. Akhenatonin kuoltua Tutankhamon palautti vanhat uskonnot ja lakkautti yksijumaluuden.
Egyptiläiset faaraot tavoittelivat ikuista elämää. Sen saavuttamiseksi faaraon kehon, ruumiin, piti olla kokonaisuudessaan tunnistettavissa kuoleman jälkeen. Sen vuoksi esim. sisäelimet säilöttiin ns. kanooppiastioihin, jotka olivat alabasteria. Toinen edellytys ikuiselle elämälle oli se, että faaraon nimeä toistettiin mahdollisimman usein.
Ennen Helenan mukaansa tempaavaa esitystä Eija Kostiainen ja Riitta Salvèn kertoivat OKASin yhteislaulukerhon OKAS Oktaavin aloittaneen toimintansa. Kerho kokoontuu Kompassissa joka kk:n 2. maanantaina klo 15.00 – 16.30.
OKASin Jälkiviisaat – yhteiskunnallisten asioitten keskustelukerho - on niin ikään aloittanut toimintansa. Keskustelu käy vilkkaana Whatsupp – ryhmässä tapaamisten välillä. Kerho kokoontuu säännöllisesti Päiviö Salon johdolla – ota yhteyttä Päiviöön!
Helena Togonen kertoo Tutankhamonista.
Tutankhamonin kuolinnaamio
Howard Carter, vasemmalla, Howard Carter ja lordi Carnavron
alla: Tutankhamonin hautaa tyhjennetään
Lähde: Helena Tigosen "kirjasto"
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kirjailija, näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, perheenäiti Eeva Eloranta oli OKASin vuoden 2026 toisen jäsentapaamisen vieraana. Eevalla on mittava ja monipuolinen ura, vaikka hän itse kertookin keskittyneensä perheenäidin rooliin oman äitinsä mallin mukaan. Jokin aika sitten puhjennut MS-tauti rajoittaa näyttelemistä hieman. Kuten hän toteaa: ”Eeva määrää suunnan, mutta MS-tauti tahdin”.
Eeva kertoi lapsuudestaan: hän varttui 7 vuotiaaksi Suomenlinnassa, jossa hänen isänsä oli poliisikoulun rehtorina. Sen jälkeen perhe muutti Otaniemeen ja Eeva aloitti koulun Tapiolassa Aarnivalkean kansakoulussa.
Yllättävää kyllä, Eeva kertoi lukeneensa alle 10 vuotiaana ”Täällä pohjantähden alla” -trilogian ja Tuntumattoman sotilaan - kahteen kertaan.
Samoin yllättävää kyllä, kiltti tyttö Eeva karkasi 15 vuotiaana kotoa, muutti Helsinkiin, jossa työskenteli baariapulaisena päivät ja suoritti lukion oppimäärän iltaoppikoulussa. Teatterikouluun Eeva pääsi ensi yrittämällä 17 vuotiaana.
Lapsuuden ja nuoruuden muisteloiden jälkeen keskustelimme 1970-luvun opiskeluajan poliittisesta ilmapiiristä. Taitaa olla tuttua meidän ikäpolvellemme jokaiselle. Taistolaisuus valloitti maaperää erityisesti Teatterikoulussa ja Helsingin yliopistolla. Kauppakorkeakoululaiset olivat hieman eri kastia.
Eeva esiintyi kesällä 2025 Kivinokan teatterissa musiikkinäytelmässä ”Katariina ja Munkkiniemen kreivi”. MS-tauti ei haitannut, vanhan kreivittären kävelykeppi sopi hyvin rooliasusteeseen. Samassa näytelmässä esiintyi myös OKAS-jäsen, emäntämme Riitta Salvèn.
Eeva on edelleen kiinnostunut näyttelemisestä, kirjoittamisen ohella. Eeva on julkaissut 2 kirjaa ja kirjoittaa parhaillaan kolmatta. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa teoksistaan “Mistä löytäisin uskollisen sdämen” ja “Yhdeksän karaatin unelmat”. Juttua ja kiinnostuneita kuulijoita olisi riittänyt pidempäänkin keskusteluun!
