Edunvalvonta

Espoon kaupungin hallitus

 Tiedoksi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen  ja valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä Espoon vanhusneuvosto

 Ennaltaehkäisevä toiminta tulee toteuttaa kaupungin omana toimintana Espoossa

Arvoisat päättäjät nyt on suuri vaara, että se panostus, jota Espoossa on vuosia ja tuloksekkaasti tehty asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ikääntyneiden osalta on valumassa hukkaan.

Espoossa on kehitetty mm. voimakkaasti ”+68” palveluja liikuttamaan ihmisiä. Kaupunki on myös  ansiokkaasti tukenut ja innostanut yleishyödyllisiä yhteisöjä vapaaehtoisvoimin huolehtimaan ikääntyneen väestön sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä osallistumisesta ja osallisuuden tunteen vahvistumisesta eli elinvoimaisuuden ylläpitämisestä. Eri eläkeläisyhdistysten toiminnan kautta on vaikutettu siihen, että asukkaat ovat voineet mahdollisimman pitkään tulla toimeen omassa kodissaan, mikä on usein myös heidän oman toiveensa.

Ennaltaehkäisevä toiminta on lainsäädännössä määritelty kuntien vastuulle kuuluvaksi toiminnaksi. Se myös parhaiten sopii kunnille, koska toiminnan hyödyt saadaan oman kunnan asukkaille ja heidän tarpeitaan vastaavina. Espoossa palvelukeskusten toimintaa ja erityisesti niiden päivätoimintaa on vuosikausia kehitetty asukaslähtöisesti. Niiden alasajo aiheuttaa iäkkäille palvelujenkäyttäjille suuria ongelmia ja johtaa monen osalta yksinäisyyden ja syrjäytymisen lisääntymiseen ja siirtymisen hoivapalvelujen piiriin. Näitä palveluja ei saa heikentää.

Eläkeläisjärjestöt ja muut yleishyödylliset järjestöt tekevät suuren määrän sellaista vapaaehtoistoimintaa, joka mahdollistaa asukkaiden omassa kodissaan asumisen sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin. Jos järjestöjen toiminta estetään vähentämällä järjestöavustuksia tai vaikeuttamalla niiden toimintaa kokoontumistilojen poistamisella, menetetään se mittava hyöty, joka toiminnalla on nyt saatu espoolaisille asukkaille. Lisäksi on muistettava, että se mikä toimii yhdessä kunnassa ei välttämättä toimi toisessa. Kyse on usein toimintakulttuureista ja -historiasta.

Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry esittää ja suorastaan edellyttää, että Espoon kaupunki ottaa     vastuulleen ennaltaehkäisevän toiminnan jatkamalla Keski-Espoon ja Tapiolan palvelukeskusten toimintaa sekä kaupungin päivätoimintaa ja turvaa järjestöille edelleen taloudelliset ja muut toimintaedellytykset monipuolisen yhteisöllisen toiminnan harjoittamiseen ikääntyvien Espoolaisten keskuudessa.

Espoo 28.11.2023                                     
Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry:n syyskokous

Etelä-Espoon Eläkeläiset ry ,   
Espoonlahden Eläkkeensaajat ry        
 Eläkeliiton Espoon yhdistys ry                                          
Esbo svenska pensionärer rf    
Kauklahden Eläkkeensaajat ry              
Karakallion Eläkkeensaajat ry                                                                                                      Leppävaaran Eläkkeensaajat ry 
Leppävaaran kansalliset seniorit ry  
Matinkylän seniorit ry                         
Olarin kansalliset seniorit ry   
Pohjois-Espoon Eläkkeensaajat ry       
Tapiolan kansalliset seniorit ry
SPR Tapiolan osasto 
ja myös Espoon Sotaveteraanit ry tukee vetoomusta                                                                                                                                                                                                                                                                             

*Uudenmaan kansalliset seniorit on laatinut senioriteemat, eduskuntavaaleja 2023 silmällä pitäen.
Uudenmaan kansalliset seniorit ry Eduskuntavaalien 2023 senioriteemat Seniorikansalaiset ovat nyt huolissaan Olemme huolissamme siitä, miten Suomessa seniorikansalaisia kohdellaan, hoidetaan ja kuunnellaan. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana. Edellä mainittuihin asioihin ei ole varauduttu. Seniorikansalaisten tieto, taito ja kokemus pitää voida hyödyntää yhteiskunnassa. Heidän pitää olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. 
Ikäneuvola lakisääteiseksi Eläkeiän saavuttaneille tulee järjestää terveystarkastus, jossa selvitetään henkilön senhetkinen terveystilanne. Tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma ohjeineen. Pyritään havaitsemaan alkavien sairauksien oireet aikaisessa vaiheessa, jolloin selvitään kevyemmillä toimenpiteillä ja vastaavasti pienemmillä kustannuksilla. Kuntoutuksen, ohjeistuksen ja lääkityksen avulla pyritään hillitsemään tautien kehittymistä vakavammiksi ja kalliimpia hoitoja vaativiksi. Raskaampien hoitojen ja esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon siirtyminen ajallisesti eteenpäin tuovat mittavia säästöjä yhteiskunnalle ja hyvinvointia yksilöille. Omaishoitajien asemaa on parannettava Omaishoitajat tekevät arvokasta 7/24 työtä. Työ on arvokasta sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta. Hoidettava saa asua turvallisesti kotona ja yhteiskunta säästää merkittävästi. Vaihtoehtoinen tehostettu palveluasuminen maksaa yhteiskunnalle yli 40 000 euroa vuodessa, kun rekisteröidyn omaishoitajan kustannukset yhteiskunnalle ovat korkeintaan 10 000 euroa vuodessa. Kaikki omaishoitajat eivät ole rekisteröityjä, heidän jaksamistaan on myös tuettava. On tärkeää huolehtia omaishoitajan jaksamisesta ja talouden kestävyydestä. Tehostettavia asioita ovat taloudellinen tuki, vapaa-aika sekä yhteistyö kotihoidon kanssa. 
Vanhusneuvostojen puhe- ja läsnäolo-oikeus säädettävä lailla Lakisääteiset vanhusneuvostot edustavat alueensa ikäihmisiä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee vanhusneuvostojen edustajien voida osallistua toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan (Kuntalaki § 27 ja Laki hyvinvointialueista § 32). Tämä tulee mahdolliseksi vain, kun vanhusneuvostoilla on puhe- ja läsnäolooikeus lautakunnissa ja muissa päätöselimissä, joissa ikäihmisten asioita käsitellään. Lain henki ei nykyisellään toteudu, koska kaikilla vanhusneuvostoilla ei ole puhe- ja läsnäolo-oikeutettua edellä mainituissa elimissä. Uudenmaan kansallinen senioripiiri ry Pj. Jorma Niinistö, puh. 050 65866, e-mail jorma.niinisto@kolumbus.fi (2023). Uudenmaan kansallinen senioripiiri ry toimii Senioriliiton ja paikallisyhdistysten välisenä yhdyssiteenä. Piiriin kuuluu 18 paikallisyhdistystä, joissa on yhteensä yli 4600 henkilöjäsentä.

 Jäsenyytesi on meille, koko liitolle, tärkeä. Vaikka et itse osallistuisi aktiivisesti edunvalvontatyöskentelyyn, jäseneyytesi kasvattaa joukkoamme ja sen myötä painoarvoamme, kun pyrimme vaikuttamaan meitä kaikkia koskeviin asioihin.

*Paikallisesti Espoossa
Yhdistyksemme tekee yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa ja vaikuttaa myös vanhusneuvostossa. Yhdistyksemme jäsen ja hallituksen pysyvä asiantuntija, kunnallisneuvos Olli Männikkö toimii vanhusneuvoston puheenjohtajana. 

Risto Rinta-Jouppi on Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry:n hallituksen jäsen. Kansallinen senioriliitto on vuonna 2019 Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestö. 

*Alueellisesti Uudenmaan piirin alueella
Yhdistyksemme on aktiivisesti mukana piirin toiminnassa. Silloinen puheenjohtajamme Päiviö Salo toimi Uudenmaan piirin puheenjohtajana vuoden 2020. Vuonna 2022 hän toimi OKASin varapuheenjohtajana.

*Valtakunnallisesti
Kattojärjestömme Kansallinen senioriliitto ry harjoittaa edunvalvontatyötä valtakunnallisella tasolla hyödyntäen laajoja yhteiskunnallisia verkostojaan ja liiton viestintäkanavia. Näitä ovat Patina -lehti, sosiaalinen media, liiton kotisivut ja suorat kontaktit lainsäätäjiin, muihin päättäjiin ja median edustajiin.

Yhdistyksemme jäsen ja hallituksemme pysyvä asiantuntija Pekka Viinikka on Kansallisen senioriliitto ry:n valtuuston jäsen.

Päivitys 20.1.2024/EK