Kompassissa koettua
7.5.2025 Traumaterapeutti ja vankilapastori Carita Pohjolan-Pirhonen.
Kevään viimeinen jäsenten välinen tapaaminen alkoi mukavasti seurustellen ja pullakahvista nauttien.
Caritan aihe oli: "Äkilliset traumat ja henkinen ensiapu".
Poliisipastori, rovasti, työnohjaaja, henkisen avun kouluttaja siis menetykset, kuolema ja suru olivat eläkkeelle jääneen Caritan työnä 43 vuotta. Henkisen työn organisoiminen valtakunnallisesti oli osa työtä (muun työn ohella). Tänä päivänä se on osa sote-alueiden perustyötä.
Carita: "Jokaisella on kyky toisen kohtaamiseen, lohduttamiseen ja tukemiseen. Se on aina kuulunut ihmisen elämään.
Surevan rektiot ovat oikeita myös voimakkaina tunneilmaisuina. Kohdatessasi surevan henkilön: Ole oma itsesi ja puhu selkeästi. Keskitä voimavarasi toiseen ihmiseen. Oman hämmennyksen voi ilmaista, mutta täytyy kertoa, että olet silti vain häntä varten. Sanat eivät jää useinkaan mieleen vaan se, miten olet siinä tilanteessa. Asiat ovat tapahtuneet eikä niitä voi selittää pois.Arkiset asiat auttavat, kaupassa käynti, ruoanlaitto, yhdessä liikkuminen. Ei kannata puhua omista menetyksistä.
Toipuminen kestää pitkään ja ole mukana myöhemminkin, mutta ei kannata luvata enempää kuin mitä itse jaksat. Jossain vaiheessa toipumista voi muistella yhteisiä aikoja. Aivot ovat viisaita, ottavat vastaan vain sen mitä pystyvät. Ihmisillä on kuitenkin sisäänrakennettuna pyrkimys selviytyä menetyksistä. Sopeutumisprosessi alkaa heti tapahtuman jälkeen. Surevaa ei pidä jättää yksin ja joskus tarvitaan ammattilaisen tukea, jolloin ohjataan henkilö ammattiavun piiriin.
Miksi tarvitaan toista ihmistä? Ihminen on sosiaalinen eläin ja ihmisellä on kuulluksi tulemisen tarve. Toisen läsnäolo auttaa pysymään realistisemmin elämässä kiinni".
Näin Carita jakoi meille tärkeää tietoa ja osaamistaan, joista saatamme löytää apua ystävän, läheisen tai oman surun kohtaamiseen.
Tilaisuutemme päättyi Sävel soikoon - osioon ja Rauni Palo valitsi meille ihanan Glenn Millerin "Kuutamoserenaadin", joka sopi hyvin iltapäivämme rankkojenkin tunnetilojen tasaamiseen.
Eija Kostiainen